Suomessa suot ovat kautta aikojen olleet erämaisia alueita, joilla metsästettiin ja marjastettiin elantoa niukan leivän jatkeeksi. Asutuksen lisääntyessä asutus ja peltoviljely levittäytyi järvien rannoilta yhä syvemmälle erämaihin ja soita alettiin hyödyntää myös maataloudessa. Karjan rehuksi niitettiin "suoheinää" ja turvetta nostettiin haasioille kuivumaan karjan kuivikkeena käytettäväksi. Ensimmäiset maininnat turvemaiden viljelystä löytyvät jo 1300 –luvulta. Väestön kasvaessa uutta peltoa raivattiin kivennäismaiden lisäksi myös soilta. (Myllys 1998).
[Kuva: HA]
Ihminen on hyödyntänyt soita kauan ja monin tavoin, mutta suohon on myös aina liittynyt pelkoa ja uhkaa. Halla on vaaninut viljapeltojen stoa. Suonsilmät ovat olleet vaaraksi suolla liikkuville, onpa upottaville soille karkotettu tai sidottu kuolemaan ihmisiä jopa elävinä. Kyseessä on ollut joko rikollisten rankaiseminen, vihollisten tappaminen tai noituudesta syytettyjen naisten karkottaminen.
Tanskalaisen arkeologi P. V. Globen kirja Suon kansaa kertoo Tanskassa 1950 –luvulla suosta kaivettujen ihmisten löytöhistorian. Tutkimuksin on selvitetty kyseessä olevan roomalaisen rautakauden jälkimmäisellä puoliskolla vuosina 210 – 410 jKr eläneiden ihmisten jäännökset. Yhteistä kaikille suosta löydetyille on, että heitä on kohdannut väkivaltainen kuolema.
"Oli varhainen kevät, 8.toukokuuta vuonna 1950. Päivä oli jo kallistumassa iltaan, mutta vielä murtautuivat auringon säteet samalla kertaa voimakkaina ja kuitenkin hämyisinä sinertävien ukkospilvien lomitse läntiseltä taivaalta ja saivat ja saivat Tollundin suolla Bjaeldskovin laaksossa kaiken merkillisesti elämään illan hiljaisuudessa, jonka vain silloin tällöin rikkoi taivaanvuohen mäkättävä lemmenkutsu. Myös vainaja syvässä umbranruskeassa turvehaudassaan tuntui kuin uudelleen vironneen eloon. Siinä lepäsi parituhatta vuotta vanha muinaisajan ihminen. Vain muutamia tunteja aikaisemmin kaksi miestä oli kaivanut hänet päivänvaloon suon helmasta (Teoksesta Suon kansa, Glob 1965)."
Viime vuosina on soiden arvostus ainutlaatuisena luonnonympäristönä kasvanut. Myös kiinnostus soiden monipuoliseen, kestävän kehityksen mukaiseen hyödyntämiseen on lisääntynyt.
Tiedonsaantikanavia
Turveteollisuusliitto: http://www.turveteollisuusliitto.fi
International Peat Societyn "Soiden järkevä käyttö" DVD