> Soiden merkitys ihmiselle > Turveteollisuus Suomessa
Suomessa turvetuotannolla on pitkät perinteet, sillä sitä on harjoitettu yli 125 vuoden ajan. Turpeen laajamittainen tuotanto alkoi kuitenkin 1960- luvun lopulla käynnistyneen turveteollisuuden laajennushankkeen myötä. Laajennushankkeen taustalla on valtiovallan harjoittama investointipolitiikka, tehokas tutkimus- ja kehitystyö sekä päämäärätietoinen yritystoiminta. Näiden ansiosta turpeesta on tullut merkittävä suomalainen energialähde sekä monipuolinen kasvualusta- ja jalostusteollisuuden raaka-aine. (Sopo & Aalto 1998)
Nykyaikaista turpeen kuormausta. Kuva: Turveteollisuusliitto r.y.
Suomi on hyvin riippuvainen ulkomaisista energiavaroista. Tuontienergia kattaa noin 70 prosenttia Suomessa kulutetusta energiasta. Kotimaisten energialähteiden osuus on vain 30 prosenttia. Tämä on olennaisesti ohjannut ja ohjaa myös jatkossa Suomessa toteutettavaa energiapolitiikkaa. Pääasialliset kotimaiset energialähteet ovat vesivoima, puu, metsäteollisuuden jäteliemet sekä turve.
http://www.ek.fi/ek_suomeksi/kilpailukyky/energia/energiankaytto/index.php
Turvetta käytetään sähkön ja lämmön tuotannossa suurimmassa osassa sisämaata sekä useissa länsirannikon kaupungeissa ja taajamissa. Turve on pääpolttoaineena sisämaan lämmitysvoimalaitoksissa. Kaikkiaan yli 750 000 suomalaisen koti yli 50 kaupungissa tai kunnassa lämpiää jyrsin- tai palaturpeella. Turpeen rinnalla käytetään kasvavissa määrin myös puupolttoaineita riippuen niiden saatavuudesta. Turvetta käytetään myös suunnitellusti useissa puupolttoainetta pääpolttoaineena käyttävissä kattiloissa tukemassa tai täydentämässä puupolttoaineiden käyttöä, kun puun saannissa tai laadussa ilmenee ongelmia. Kylmimpinä aikoina turpeella varmistetaan riittävä lämmönkehitys. Vuoden 2004 kaukolämpöön ja siihen liittyvään sähköntuotantoon turvetta käytettiin 19,8 %. Energiaturpeen osuus Suomen vuotuisesta energian kokonaiskulutuksesta on ollut 1990-luvun alusta keskimäärin 5-7 %. Energiaturpeella tuotetun sähkön osuus sähköntuotannosta oli 8 % vuonna 2003. (Energiateollisuus: http://www.energia.fi/page.asp?Section=4476/ 28.8.2005)
Geologian tutkimuskeskus on tutkinut noin kolmasosan (n. 1,7 miljoonaa hehtaaria) Suomen soista. Tutkittujen soiden perusteella Suomessa arvioidaan olevan käyttökelpoista suoalaa energia- ja kasvuturvetuotantoon 1,2 miljoonaa hehtaaria. Arviossa ei ole otettu huomioon ympäristövaikutuksia tai taloudellisten kuljetusmatkojen rajoituksia. Teknisesti käyttökelpoisten turvevarojen energiasisältö on noin 12 800 TWh, mikä on suuruusluokaltaan kaksinkertainen verrattuna Pohjanmeren öljyvaroihin ja 2/3 Norjan tunnetuista energiavaroista. Turveteollisuus hyödyntää noin yhden prosentin Suomen turvemaista. (Turveteollisuusliitto 2005)
http://www.gsf.fi/palvelut/kartoituspalvelut/turve/turve.htm
http://www.turveteollisuusliitto.fi/user_files/files/Turpeen_verotus.pdf
Turveruukki, Suo on suomalaisen luonnon peruselementti metsien, vesistöjen ja kulttuurimaiseman ohella
Turpeen tuotanto
http://www.turveruukki.fi/index.php?378
Kysymys ja vastauksia turpeesta
http://www.turveruukki.fi/index.php?440
http://www.turveruukki.fi/index.php?403
Kauppa- ja teollisuusministeriö
http://www.ktm.fi/index.phtml?menu_id=182&lang=1
Uusiutuvat energialähteet ja turve
http://www.ktm.fi/index_txt.phtml?menu_id=179&lang=1
Fortum
http://www.fortum.fi/document.asp? path=14020;14028;14029;14055;14219;14223;14252;4389;5051
Motiva
Lumene
http://www.lumene.com/default.asp?docId=13625
Suomen luonnonsuojeluliitto
http://www.sll.fi/luontojaymparisto/suot
Detria
http://www.detria.fi/web/index.php?id=56
Forum Sauna, Turvehoidot
http://www.forumsauna.fi/turve.htm
Pohjolan voima
http://www.pvo.fi/page.asp?_item_id=999
Turve kankaiden raaka-aineena, turve ihonhoidossa
http://www.kukin.to/tietosivut/turve/turvepohja.html
Vapo
Koulukanava, Tupasvillakuitutekstiili