Soita voidaan luokitella kasvillisuuden, kasvupaikan ekologisten piirteiden ja pinnanmuotojen perusteella suotyyppeihin. Suotyyppi tarkoittaa samoissa kasvuolosuhteissa (ravinteisuus, kosteus, happamuus, ilmasto jne.) viihtyvien kasvien muodostamaa kokonaisuutta. Suotyyppijako jäsentää soiden monipuolisuutta, mutta on muistettava, että kasvuolosuhteet eivät vaihdu jyrkkärajaisesti vaan vähitellen.
Nevaa vai lettoa? Suoluonnon jako luokkiin on joskus hankalaa. Kasvillisuudeltaan muista soista selvästi erottuvat letot erottaa kuitenkin helposti nevoista jos tuntee vähänkin kasvillisuutta, etenkin sammalia. Tästä pohjoissuomalaisesta suosta löytyi yhtenäisenä mattona lettolierosammalta, mikä varmistaa suon letoksi. [Kuva: TN]
Pääsuotyypit ovat: räme, korpi, neva ja letto. Nykyisin myös luhdat ja lähteet luetaan suokasvillisuuteen kuuluviksi ja omiksi pääyhdistymätyypeikseen. Puita kasvavat suot ovat joko korpia tai rämeitä. Korpien valtapuuna ovat kuusi ja rämeiden mänty. Puuttomat ja karut suot ovat nevoja ja runsasravinteisille paikoille muodostuneet suot lettoja. Lehtipuita ja pajukoita kasvavat suot luokitellaan korviksi ja luhdiksi.