> Soiden merkitys ihmiselle > Soiden virkistyskäyttö ja matkailu
Suon elämykset olivat tuttuja Kalevalan Joukahaiselle, jonka Väinämöinen "lauloi suohon suonivöistä" (Kalevala 3:325). Uudet suomatkailutuotteet halutaan luoda asiakkailleen turvallisiksi ja kiehtoviksi kokemuksiksi. Suomatkailuala haluaa kehittyä hallitusti, mutta ottaa osansa kasvavasta luontomatkailijamäärästä. Tavoitteena on taloudellisesti kannattava toiminta, joka rakentuu kestävän kehityksen periaatteille.
Ulkoilemassa suolla. [Kuva: HA]
Soiden virkistyskäyttö on perinteisesti ollut varsin rajallista vaikeakulkuisuuden ja monien mielestä myös hyttysten ja paarmojen vuoksi. Innokkaat marjastajat ovat uhmanneet vaikeuksia arvokasta hillaa poimiessaan. Karpaloaikaan itikoista ei olekaan enää haittaa. Pitkospuiden rakentaminen erityisesti kansallispuistoihin ja suosituille retkeilyalueille on mahdollistanut soiden virkistyskäytön lisääntymisen ja niiden luontomatkailullisen käytön.
Suomatkailuun sisältyy erityisen tärkeänä ympäristövastuullisuuden vaatimus, sillä suot ovat herkkiä ja haavoittuvia luontoympäristöjä.
Suomatkailu tarjoaa asiakkailleen tuoteperheitä, joita kehitetään asiakaslähtöisesti seuraavien teemojen ympärille:
Suoluontoretket; lintu- ja kasviretket, patikointi, marja- ja sieniretket, soiden ekologia ja geologia
Hyvinvointia suosta; hoitoturve, turvesauna, turvehoidot, suokylvyt ja suon yrtit
Oheistuotteet; tupasvilla- ja liekopuutuotteet, suoaiheiset käsityöt, suomarja- ja yrttituotteet, suoteemaiset kulttuuri- ja urheilutapahtumat.
Soiden matkailulliseen hyödyntämiseen ja siihen liittyvien oheistuotteiden ja –palvelujen kehittämiseen tähtäävä työ on muutaman vuoden ajan lisääntynyt voimakkaasti erityisesti kolmella alueella Suomessa; Etelä-Pohjanmaalla, Keski-Suomessa Leivonmäellä ja Lapissa Kolarin kunnassa. Paikallisten toimijoiden merkitys suomatkailun kehittymiselle on ollut suuri jopa termin "suomatkailu" asteittaiselle vakiintumiselle.
Suomen suurin suokokonaisuus, Suur-Teuravuoma sijaitsee Kolarin kunnassa, jossa erityisesti Kurtakon kylä on monin tavoin tuotteistanut suota matkailutoimialan tarpeisiin. Erityisesti vanhoja reittejä noudatteleva uusi telatie mahdollistaa tutustumisen monipuoliseen yli 7 000 hehtaarin suohon järvineen ja Naamijokineen.
Metsähallitus rakentanut Suoluonnon ympärille pysyvän näyttelyn Hämeen luontokeskuksessa, jossa esitellään Torronsuon kansallispuiston luontoa. Suoluontoa esitellään myös monissa muissa maamme kansallispuistoissa (esim. Kurjenrahka, Kauhaneva-Pohjankangas, Seitseminen, Patvinsuo) ja luontokeskuksissa.
Lisätietoja:
Maaseutumatkailu, Suomatkailu Suomessa: http://www.mmm.fi/maasmatk/Lehti/01s10.htm
Kurtakon kylä, suomatkailu: http://www.kurtakko.fi/
Kihniön Aitoneva: http://www.vapo.fi/fin/ymparisto__ja_yhteiskunta/ymparistopolut/aitoneva/ ymparistopolku/?id=601
Luontoon.fi, Metsähallituksen ja Metsäntutkimuslaitoksen luontokeskukset:
http://www.luontoon.fi/asiakaspalvelu
http://www.gsf.fi/tutkimus/turve/turve-kasvuturve.htm