Luonnon monimuotoisuuden suojelun peruslähtökohtina pidetään yleisesti erilaisten luontotyyppien sekä lajien suojelua.Luontotyyppien suojelu on yleensä paras tai pitemmällä tähtäimellä ainoa keino säilyttää myös kyseisissä ympäristöissäelävät lajit. (Airaksinen & Karttunen 1998.)
Yö suolammella. [Kuva: KI]
Kosteikot on arvioitu eräiksi maailman uhanalaisimmaksi elinympäristöksi.Ne ovat monessa tapauksessa luonnonarvoltaan heikentyneet ja pinta-alallisesti pienentyneet eri puolilla maapalloa. Kosteikkojen tuhoutuessa uhkaavat myös monet niistä riippuvaiset lajit hävitä.
Kosteikot ovat erityisesti muuttavalle vesilinnustolle merkittävä elinympäristö. Ramsar- sopimus, jonka Suomi ratifioi vuonna 1974 ensimmäisten joukossa, tuli voimaan vuonna 1975. Sopimuksen tavoitteena on estää kosteikkojen häviäminen. Kaikki nimetyt alueet kuuluvat Natura 2000-verkostoon, ja alueiden rajaukset noudattavat Natura-rajauksia. Ramsarin sopimuksen suojelulliset tavoitteet tulevat toteutetuksi Natura-alueiden suojelutoimenpiteiden kautta. Soidensuojelun perustavoite on säilyttää alueellisesti ja ekologisesti kattava vaihtelusarja erilaisia sita ja luoda niistä ekologisesti kestävä suojelualueverkko. Suot ovat herkkiä vesitalouden muutoksille, joten on tärkeätä säilyttää tai palauttaa soiden luontainen vesitalous, sillä se on ratkaisevaa jokaisen yksittäisen suojellun suoalueen säilymiselle. Soidensuojelu pyrkii sekä lajien että toimivien ekosysteemien säilymiseen. Etelä-Suomessa edustavimmat ja laajimmat keidassuot on suojeltu kansallispuistoina. Maan pohjoispuoliskon aapasuovyöhykkeillä on monia koko Euroopan mittakaavassa ainutlaatuisia rimpisiä ja eliöstöltään monimuotoisia aapasuokeskittymiä. Pitkospuineen ja lintutorneineen monet suot ovat myös tärkeitä kansalaisten virkistäytymiselle. Suomen suoalasta on suojeltu lakisääteisesti noin 12 prosenttia. Suomen ympäristökeskuksen, Metsähallituksen ja Metsäntutkimuslaitoksen mukaan soidensuojelussa on myös merkittäviä puutteita. Selvimmät suoluonnon säilyttämisen ongelmat keskittyvät Etelä-Suomeen, jossa on jäljellä enää hyvin vähän ehyitä, ojittamattomia ja riittävän lähekkäin sijaitsevia suokokonaisuuksia. Monien suotyyppien, erityisesti korpien, suojelutilanne on heikko. Myös suojelusoiden rajaukset ovat paikoin puutteelliset ja soiden ojitetut reuna-alueet haittaavat suokokonaisuuksien vesitalouden säilymistä luonnonmukaisena. Soidensuojelualueilla on aloitettu laajat luonnontilan palautustoimenpiteet ojia tukkimalla ja patoamalla. Käytännössä suojelusoihin kuulumattomia luonnontilaisia soita ei enää ojiteta esimerkiksi metsätaloustarkoituksiin. Soiden muu käyttö, kuten polttoturpeen nosto, uhkaa kuitenkin myös luonnontilaisia soita. (Aapala 2001). Valtakunnallisen soidensuojelun perusohjelman kohteista on lakisääteisesti suojeltu vain 35%, mutta ohjelmankokonaisalasta tämä edustaa kuitenkin yli 90%:a. Suojeltujen soiden kokonaispinta-ala on 841 000 hehtaaria. Soidensuojelu on toteutunut valtakunnallisesti epätasaisesti. Yli 90% kaikesta suojellusta suoalasta on Pohjois-Suomessa,missä 13 % alkuperäisestä suoalasta on suojeltu. Maan eteläosassa vastaava luku on vajaa 2 %.(Aapala, Heikkilä & Lindholm 1998. )
Lisätietoja:
Pohjoismaiden ministerineuvosto, Suomen ympäristökeskus, Kosteikot Pohjoismaissa ja Ramsar-sopimus: http://www.ymparisto.fi/download.asp?contentid=35753&lan=fi
Valtion ympäristöhallinnon verkkopalvelu, Suomen Ramsar alueet:http://www.ymparisto.fi/default.asp?contentid=77948&lan=fi
Valtion ympäristöhallinnon verkkopalvelu, Suomesta nimetään 38 uutta kosteikkoa kansainväliseen Ramsar-sopimukseen http://www.ymparisto.fi/default.asp?contentid=55084&lan=FI
Valtion ympäristöhallinnon verkkopalvelu, Soiden suojelu: http://www.ymparisto.fi/default.asp?node=747&lan=fi
http://www.ymparisto.fi/default.asp?contentid=165633&lan=FI
Kansainvälinen luonnonsuojeluliitto IUCN: http://www.iucn.org/
Natura 2000:http://www.natura2000benefits.org/index.htm Metsähallitus - Luonnon suojelua ja virkistyskäyttöä http://www.metsa.fi/luo/ www.ympäristö.fi http://www.ymparisto.fi/default.asp?node=89&lan=fi Vihreä liitto, vihreät ja luonnonsuojelu http://www.vihrealiitto.fi/lennakit/luonnonsuojelu.shtml Kestävä kehitys, luonnonsuojelu
http://www.edu.fi/teemat/keke/tietoisuus/suojelu.html
Suomi.fi, ympäristön- ja luonnonsuojelu
http://www.suomi.fi/suomi/ymparisto_ja_luonto/ympariston-_ja_luonnonsuojelu/ Forest.fi http://www.forest.fi/
Suomen luonnonsuojelun säätiö, Luonnonsuojelu palvelee tulevaisuutta http://www.luonnonsuojelunsaatio.fi/
Suomen luonnonsuojeluliitto ry. http://www.sll.fi/luontojaymparisto/suot
The Swamp Watch Action Team (SWAT) on ruohonjuuritason ympäristöjärjestö, joka perustettiin vuonna 2000 paikallisten asukkaiden vastalauseena paperiteollisuuden suorittamalle kosteikkoalueiden hyväksikäytölle Brunswick Countyssä, Pohjois-Carolinassa USAssa. http://swampwatch.org/ Foundation for Environmental Education in Europe (FEE)
Kansainvälinen organisaatio, jonka eri-ikäisille suunnatut ohjelmat tarjoavat kestävän kehityksen koulutusta ja ympäristökoulutusta. Sivustot: kouluille ja nuorille reporttereille http://www.fee-international.org/